Oppimateriaalin kehitystyön taustaa

Opettamalla mielenterveystaitoja peruskoulussa voimme vaikuttaa koko ikäluokan hyvinvointiin ja mielenterveyteen väestötasolla. Lähestymistapamme mielenterveystaitojen opettamiseen on oppilaiden ja opettajien mentalisaatiokyvykkyyden vahvistaminen osana koulun arkea, mikä on uutta sekä käytännössä että tieteen ja tutkimuksen saralla.

Mentalisaatiokyky on ihmisen kykyä ymmärtää ja arvostaa omia ja toisten mielentiloja sellaisena kuin ne esiintyvät. Se on kykyä ymmärtää, että oman ja toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla vaikuttaa keskenään erilaisia motivaatiotekijöitä kuten tunteita, ajatuksia, uskomuksia, aikomuksia ja tavoitteita, sekä kykyä ymmärtää, että ihmisen ulospäin näkyvän reagoinnin taustalla voi vaikuttaa keskenään erilaisia tunteita. Mentalisaatiokyky on lyhyesti kuvattuna ihmisen kykyä “pitää oma ja toisten mieli mielessä”, ilman että omat tai toisten ihmisten tunteet ja ajatukset jäisivät huomiotta tai siirtyisivät sellaisenaan toimintaan. Mentalisaatiokyvykkyyden avulla ihminen voi kokea olonsa esimerkiksi hyvin vihaiseksi ilman, että hän lyö tai loukkaa toista ihmistä.

Mentalisaatiokyvykkyyden yhteyttä koettuun mielenterveyteen on tutkittu mm. psykoterapiatutkimuksen kentällä. Olen Services Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen mentalisaatiokyvykkyyden lisäämiseen tähtäävän systemaattisen mielenterveystaitojen oppimateriaalin osaksi perusopetusta. Yhtenä missionamme onkin tarjota yksi monen psykoterapiaprosessin toivotuista “lopputuotteista” jokaiselle Suomessa asuvalle lapselle ja nuorelle osana koulun arkea ja perusopetusta. 

Lasten ja nuorten kokemat mielenterveyden haasteet ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua, ja niihin on peräänkuulutettu yhteiskunnallisesti vaikuttavia ratkaisuja. Peruskoulu on yksi harvoista julkisista palvelujärjestelmistä, joka tavoittaa koko väestön ikäluokittain. Nykyisessä opetussuunnitelmassa mielenterveystaidot tunnistetaan välttämättömiksi perustaidoiksi, mutta opettajat eivät ole saaneet riittävästi koulutusta ja ohjausta näiden taitojen opettamiseen. Tämä on johtanut siihen, että opettajat kokevat mielenterveystaitojen opettamisen usein ylimääräisenä työnä varsinaisen opetustyön ohella.

Olemme halunneet luoda koulun arkeen käytettävän ja toimivan oppimateriaalin, jossa mielenterveystaitojen opettaminen toteutuu nykyisen tuntikehyksen puitteissa, ja opettajien sitouttaminen mielenterveystaitojen opettamiseen ja oppimateriaalin soveltavaan käyttöön kuuluu rakenteellisena osana oppimateriaaliin niin täydennyskoulutuksen kuin ohjajuksen muodossa.